KIRJOITUKSIANI

Vippaisitko 300 euroa Kreikalle?

Otsikon kysymys on retorinen, sille teit sen juuri eilen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen välityksellä. Euromaiden valtiovarainministerit sopivat sunnuntaina, että Kreikkaa lainoitetaan kolmen vuoden aikana 110 miljardilla eurolla. Euromaat vastaavat kahdesta kolmanneksesta ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF yhdestä kolmanneksesta. Suomen osuudeksi jää 1,5 miljardia euroa, eli noin 300 euroa henkeä kohden. Jokainen suomalainen vippaa siis Kreikalle satasen vuodessa.

Kreikka maksaa teoriassa tämän lainan takaisin korkojen kanssa. Koroksi on sovittu kolme prosenttia yli kolmen kuukauden euriborin. Kreikka siis lainaa kalliimmalla kuin tavallinen suomalainen asuntovelallinen.

Riittääkö vippi? Taloutensa tervehdyttämiseksi Kreikka tarvitsee kolmea asiaa, joista nyt on tehty kaksi. Ensimmäinen on lainaraha, jota Kreikka nyt saa. Otetaan siis velkaa velan päälle. Toinen on menojen raju leikkaus ja budjettikuri, joka tähän pakettiin liittyy. Kolmannesta asiasta ei ole haluttu puhua: Kreikan valtion lainojen mitätöinnistä. On mahdollista, että ilman osittaista velkasaneerausta ja velkakuorman leikkausta ei Kreikka nouse jaloilleen.

Riskit eivät siis ole ohitse. Venäjän talouskriisi 1998 ja Argentiinan talouskriisi 2001 näyttivät, mitä pahimmassa tapauksessa voi tapahtua. Euroalueeseen kuuluvan Kreikan konkurssi kaataisi osan eurooppalaista pankkijärjestelmää. Se vasta kallista olisikin – myös suomalaisille veronmaksajille. Maksaisimme ainakin nousseena korkotasona enemmän kuin eilisen vippimme Kreikalle. Pahimmillaan olisimme matkalla uuteen lamaan.

Kreikka ei ole vaaravyöhykkeessä yksin. Luottokelpoisuudeltaan heikentyneitä ovat myös Espanja ja Portugali. Edes Italian tai Irlannin talouksista ei voi mennä takuuseen. ”Lumipalloefekti” on euroalueella mahdollinen.

Kreikan kriisiä syventää se, että EU:ta ja euroaluetta on petkutettu taloustiedoilla useampaan otteeseen. Taloudenpidon ohella pitää rakentaa uudelleen luottamus Kreikan poliittiseen ja taloudelliseen johtoon.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on ollut hevoskuurin veturina jo Liettuassa. Kaikki merkit viittaavat siihen, että IMF tulee myös Kreikassa saamaan kansalaisten kiukun niskaansa. Äänestäessään uutta hallitusta kreikkalaiset eivät varmaan äänestäneet itselleen tällaista tulevaisuutta. Silti kaikki muut vaihtoehdot kuin talouden kuntoon laittaminen ovat Kreikalle vielä huonompia.

Kategoriat

Follow us

Copyright ©Pekka Haavisto