Tasavallan presidentti Tarja Halonen otti eilen Moskovassa esille asian, joka on monia vaivannut: Miksi Venäjä on rajannut Suomen rajalta laajan alueen – syvimmillään 200 kilometriä – sellaiseksi vyöhykkeeksi, jossa suomalaiset eivät voi omistaa maata. Kielto perustuu jo vuonna 2001 säädettyyn Venäjän maalakiin, ja siinä olevista rajoituksista julkaistiin kartta tammikuussa 2011. Rajoitus ei ole aivan johdonmukainen – Terijoki, Käkisalmi ja Pitkäranta on jätetty sen ulkopuolelle.

Suomen puolella suljettu rajavyöhyke on syvimmillään kolme kilometriä rajasta, eikä meillä ole maa- ja kiinteistöomaisuudessa rajoituksia ulkomaalaisille ostajille. Joissakin EU-maissa sellaisia on: Puolassa, Tshekissä ja Sloveniassa on maanostorajoituksia, Tanskassa on edellytetty kiinteistössä ympärivuotista asumista.

Tarja Halonen otti nyt asian esille oikeaan aikaan ja oikealla tavalla Moskovassa. Tavoitteena maakaupoissa on oltava vastavuoroisuus – suomalaisilla tulee olla sama mahdollisuus hankkia maata Venäjältä kuin venäläisillä Suomesta.

Venäjän-politiikka on keskeinen osa Suomen ulkopolitiikkaa. On tärkeää, että myös käytännön tasolla yhteistyö sujuu. Maanostokysymyksessä tulisi Venäjän kanssa löytää neuvotteluratkaisu.

Suomen tulee puolestaan EU:ssa ajaa viisumivapausjärjestelyä Venäjän ja Schengen-alueen kesken. Sekin helpottaisi arkista yhteydenpitoa ja taloudellista yhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä.

– Pekka Haavisto