Minulla on ilo tänä syksynä saada keskustelukumppanikseni Maailman 10 kriisiä -podcastiin Suomen parhaita asiantuntijoita. Ensimmäisessä jaksossa vieraanani on Sitran johtaja Mari Pantsar, joka luotsaa Sitrassa Hiilineutraali kiertotalous -teemaa.
Kuuntele koko podcast täältä:
https://haavisto2018.fi/2017/
Keskustelussamme tuli seitsemän johtopäätöstä:
1. Olemme pahasti myöhässä
Ilmastonmuutoksen torjunnalla ei mene kovin hyvin. Ihmisten pitäisi sisäistää se, että ilmastonmuutos on muuttumassa akuutiksi kriisiksi.
Aikaa torjumiselle on enää muutamia vuosia. Jos teemme nyt vuoteen 2050 kestäviä strategioita, ne tulevat liian myöhään.
2. Kansainväliset sopimukset ovat tärkeitä, mutta toivoa on muuallakin
Vaikka Kioton ja Pariisin ilmastonsopimuksia juhlittiin isoina saavutuksina, nyt niiden toteutus sakkaa. Kansainvälisiä sopimuksia tarvitaan, jotta muutokset tapahtuisivat mahdollisimman nopeasti.
Kun Donald Trump sanoi USA:n irtautuvan Pariisin sopimuksesta, kaupungit, sijoittajat ja yritykset ilmoittivat olevansa mukana ilmastotalkoissa. Eri puolella maailmaa yritykset ovat lähteneet haastamaan valtioita kunnianhimoisempiin toimiin.
3. Olemme jo siirtyneet sopeutumisen aikaan
Vaikka energiantuotantoa, kaupunkeja, liikennettä, maataloutta ja kaikkea muutakin saataisiin muutettua vähähiilisemmäksi nopeasti, meidän pitää jo aloittaa sopeutuminen muutokseen. Muutoksen pysäyttäminen kun ei käy käden käänteessä, vaikka päästöt saataisiin nollaan.
Sopeutumisen eteen on tehty liian vähän. Esimerkiksi kaupunkien infrastruktuuri pitäisi rakentaa siten, että se kestää pahimmat ilmastonmuutoksen vaikutukset kuten äärimmäiset sääilmiöt. Esimerkiksi Kiinassa saatetaan rakentaa kymmenien miljoonien ihmisten kaupunkeja riskialueille.
4. Ilmastonmuutoksen torjunnasta voi syntyä bisnestä
Kunnianhimoisesta lainsäädännöstä voi olla hyötyä myös markkinoille. Suomi asetti itselleen muita korkeamman tavoitteen, että liikenteen polttoaineista 20 prosenttia olisi uusiutuvaa.
Suomalainen, valtioenemmistöinen Neste Oil on kasvanut maailman suurimmaksi uusiutuvan dieselin valmistajaksi.
5. Ilmastonmuutos iskee pahiten kaikkein heikoimpiin
Usein sanotaan, että kriisien keskellä olevilla ihmisillä ei ole aikaa ajatella ympäristöongelmia. Ympäristömuutokset ovat kuitenkin yksi syy kriiseihin. Sen vuoksi ilmastonmuutoksen torjumisella vaikutetaan myös Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Afganistanin kriisien ratkaisuun.
Kun kaivo kuivuu, ei ole kasteluvettä, ympäristömuutoksia käytetään sodankäynnin osana eivätkä ihmiset voi ostaa itselleen parempaa ympäristöä, jää jäljelle pakolaisuus. Meidän aiheuttamamme ilmastonmuutoksen seuraukset todella näkyvät kehitysmaissa.
6. Muutosta ei toteuteta reilusti
Monet kehitysmaat kyselevät ilmasto-oikeudenmukaisuuden perään: eikö päästöoikeuksia kuuluisi jakaa maiden asukasmäärän mukaan.
Olisi reilua ottaa huomioon, kuinka paljon maat ovat aiheuttaneet päästöjä historiallisesti. Nyt kehittyvät maat joutuvat korjaamaan teollisuusmaiden aiheuttamia ongelmia.
7. Kriisi vaatii meitä muuttumaan
Ilmastonmuutos vaatii meiltä kulutustapojen muuttamista. Kulutustottumusten on muututtava kestävämpään suuntaan. Palvelujen käyttö ja jakamistalous voivat luoda uutta yhteisöllisyyttä.
Myös raaka-aineiden hinnannousu pienentää kulutusta. Hinnannousulla voi olla kuitenkin kielteisiä vaikutuksia maailman kaikkein köyhimpiin.