Tänään jätti mietintönsä Christoffer Taxellin johtama perustuslain tarkistamiskomitea, joka on tehnyt töitä lokakuusta 2008. Olen ollut tässä komiteassa vihreiden edustajana. Työn tavoitteena oli lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, ratkaista EU-edustautumiseen liittynyt kahden lautasen ongelma ja vahvistaa parlamentarismia.
Miten tässä onnistuttiin? Komitea ehdottaa perustuslakiin lisäystä, jolla 50 000 kansalaista voi saada kansalaisaloitteen kautta lainmuutoksen eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloite antaa uuden mahdollisuuden suoraan demokratiaan ja lisää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia politiikan asialistaan. Tästä on syytä olla tyytyväinen.
Suomen EU-jäsenyyden alusta asti presidentin ja pääministerin yhtaikainen osallistuminen EU:n huippukokouksiin on herättänyt hämminkiä. Ongelma ei ole ollut lautasten, vaan tuolien määrä. Kun presidentti on tullut sisään, asioiden valmistelussa mukana ollut ulkoministeri on joutunut kävelemään ulos. Tämän kohtalon ovat kokeneet vuorollaan ministerit Halonen, Tuomioja, Kanerva ja Stubb. Heidän kolleegansa ovat jääneet saliin.
Komitean kanta on nyt, että pääministeri on yksiselitteisesti Suomen edustaja EU:ssa. Lissabonin sopimuksen mukaan häntä voi tarvittaessa avustaa ministeri, jos ja kun Eurooppa-neuvosto niin päättää. Lautaskiistat jäävät historiaan.
Parlamentarismin vahvistamisessakin otetaan askelia. Hallituksen esitykset eduskunnalle antaa jatkossa valtioneuvosto, ilman presidentin puumerkkiä. Presidentin omaa päätöksentekoakin parlamentarisoidaan: niissä asioissa, joissa presidentti ja valtioneuvosto ovat erimielisiä, asiat on ratkaistava valtioneuvoston ehdottamalla tavalla, jos se on eduskunnan kannan mukainen.
Eduskunta tulee nyt kirkon harjalle ratkaisemaan presidentin ja valtioneuvoston välisiä kiistoja. Viisas valtioneuvosto hakee tietysti tulevaisuudessa vauhtia eduskunnasta jo hyvissä ajoin, jos tällainen ristiriita on odotettavissa.
Vihreiden kannalta ehdotetut perustuslain muutokset ovat hyviä. Pidemmällekin parlamentaarisella tiellä olisimme olleet valmiita etenemään, mutta eduskunnassa tarvitaan 2/3 enemmistö perustuslain muutoksiin. Laiha sopu on siis tässäkin parempi kuin lihava riita.
Kalenteriin kannattaa silti panna ruksi vuoden 2010 kohdalle: vasemmistopuolueet, jotka ovat Suomessa historiallisesti ajaneet kansanvaltaa ja parlamentarismin vahvistamista, ovat muuttuneet presidentin valtaoikeuksien vahvimmiksi kannattajiksi. Entiset kuningasmieliset taas korostavat eduskunnan tuen varassa toimivan valtioneuvoston asemaa ja parlamentaarista kontrollia. Kun presidentin henkilö ja puolue aikanaan vaihtuvat, veikkaukseni on, että vasemmisto palaa historiallisille juurilleen katumusharjoitusten kautta. Silloin palataan Esko Helteen ja Erkki Tuomiojan linjalle.
Napoleonin mukaan perustuslain pitää olla lyhyt ja epäselvä. Taxellin komitean ehdotuksilla perustuslain teksti pitenee entisestään, ja monet asiat selkiytyvät.
Pekka Haavisto
Kirjoittaja on kansanedustaja ja Taxellin perustuslakikomitean jäsen