Arvoisa puhemies,
Maailmantalouden kehitys on tuonut viime kuukausina uusia pilviä taivaalle. Ylivelkaantumiseen liittyvien ongelmien kanssa painitaan molemmin puolin Atlanttia ja Japanissa. Talouden näkymät ovat viime keväänä käytyjen hallitusneuvottelujen jälkeen muuttuneet.
Hallituksen vaikeana tehtävänä on nyt estää kriisin kärjistymistä Euroopassa ja suojata suomalaisia kaikilta niiltä kielteisiltä vaikutuksilta, joita syvenevä talouskriisi voisi tuoda tullessaan.
Uuden työn synnyttäminen ja uusien työpaikkojen luominen on nyt avainasemassa. Suomella on myös mahdollisuus etsiä uusia vientimarkkinoita korkean tason osaamiselleen myös Euroopan ulkopuolelta. Meistä voi kasvaa erimerkiksi cleantechin, ympäristöystävällisen tekniikan maailmanluokan osaaja.
Samalla on puolustettava olemassa olevia työpaikkoja. Joukkoirtisanomiset voivat syventää lamaa. Nyt on myös yritysten yhteiskuntavastuun aika. Jos irtisanominen Suomessa on edullisempaa kuin joissakin toisissa EU-maissa, voivat kansainvälistyneet yritykset jättää meille helpommin mustan pekan käteen. Hallituksen on tehtävä kaikkensa yhdessä yritysten ja työmarkkinajärjestöjen kanssa irtisanomisaallon välttämiseksi.
Arvoista puhemies,
Tulevassa budjetissa on jo toteutettu säästöjä, jotka ovat monella tapaa kipeitä. Tiedämme myös, että jos säästöjä ei tehdä, ylivelkaantuminen voisi viedä tulevaisuuden toimintamahdollisuuksiamme. Eduskunta tulee tämänkin syksyn aikana lukemaan budjettikirjaa rivi riviltä, mutta olisi hyvä käydä myös periaatteellisempaa keskustelua rakenteista. Esimerkkinä siitä voisi olla tukiviidakon karsiminen. Jyväskylän yliopistossa valmistuneen väitöskirjan mukaan jopa 70 prosenttia yrityksille maksettavista tuista menee hukkaan. Olemme rakentaneet julkisen ja yksityisen terveydenhuollon rinnakkaisjärjestelmän, joka ei aina toimi tehokkaasti eikä palvele potilaan etua. Tuemme omistusasumista ja annamme asumistukea, mutta asuntojen hintakehitys ja vuokrien taso on etenkin pääkaupunkiseudulla karannut kokonaan käsistä. Harmaa talous syö edelleen kasvavan määrän verotulojamme. Vihreät esittävät, että hallitus ja eduskunta käyvät rohkeasti näiden rakenteellisten ongelmien kimppuun.
Arvoisa puhemies,
Vihreät kannattavat läpinäkyvyyden lisäämistä ja tiukempia pelisääntöjä EU:n tasolla. Rahoitusmarkkinaveron käyttöönotto, pankkien vakavaraisuusasteen nostaminen, kansallisten budjettien läpinäkyvyyden parantaminen, veroparatiisien purkaminen ja aggressiivisen verokilpailun estäminen ovat hyviä keinoja tällä tiellä. Tänä syksynä komissiolta odotetaankin ehdotuksia pankki- ja transaktioverosta. Näissä asioissa on siis tapahtunut kriisistä huolimatta hyvää kehitystä.
Arvoisa puhemies,
Euroopan taloustilanne on vakava. On tärkeää, että Suomen toimet eivät syvennä kriisiä entisestään. Vaarallisin skenaario on, että Kreikka suistuu hallitsemattomaan syöksyyn ja kaataa mukanaan Espanjan ja Italian taloudet. Tämän dominoteorian toteutuminen pitää voida estää.
Julkisuudessa on paljon keskusteltu IMF:n roolista kriisin ratkaisemisessa. Suomi, Saksa ja Hollanti kuuluvat niihin maihin, jotka alusta asti vaatineet IMF:n aktiivista mukanaoloa kriisin ratkaisemisessa. Mutta pohja näyttää olevan myös IMF:n säkissä. IMF on edellyttänyt, että euroalueen maat ovat myös omalla osuudellaan mukana kriisin ratkaisemisessa. Niin mukavaa kuin se olisikin, kriisin jättäminen vain IMF:n hoitoon ei näissä olosuhteissa ole mahdollista.
Arvoisa puhemies,
Suomalaisen veronmaksajan kannalta euroalueen kriisi on hoidettava mahdollisimman vähin kustannuksin. On tärkeää, että Suomi säilyttää korkan AAA-luottokelpoisuutensa, ja näin valtion velan hoitokustannukset meillä jäävät alhaisemmiksi.
Kriisi voi syventyä myös niin, että Kreikka joutuu velkasaneeraukseen tai joutuu jättämään euroalueen. Tämäkään ei ole suomalaisille veronmaksajille ilmainen ratkaisu. Kreikan eroaminen eurosta sulkisi Kreikalta kaikki rahoitushanat, ja todennäköisesti johtaisi syvenevään poliittiseen kriisiin, jonka seurausvaikutuksia on vaikea ennustaa.
On kuitenkin selvää, että euroalue voi jatkossa toimia yhdessä vain siten, että kaikki pelaavat samojen sääntöjen mukaan. Jos näin ei tapahdu, edessä on euroalueen hajoaminen tai jakaantuminen. Sveitsiläisen UBS-pankin selvityksen mukaan kustannukset tässäkin skenaariossa ovat sen verran suuret, että muistelisimme todennäköisesti haikeudella nykyisiä säästötalkoita.
Arvoisa puhemies,
Euroalueen on nyt tehtävä tarpeelliset korjausliikkeet, jos euro halutaan säilyttää. Toimenpiteet eivät ole helppoja, mutta kriisin ratkaiseminen hallitusti on parempi kuin kaaoksen lietsominen.
Eurokriisin takaa näkyy vielä synkempi kuva: Eurooppa kuolevana mantereena, joka häviää dynaamisuudessa uusille, nouseville talouksille. Olemme hävinneet paljon työpaikkoja perinteisten teollisuus- ja kulutushyödykkeiden valmistuksessa näille alueille.
On kuitenkin uusia, kasvavia osaamisalueita, joissa Suomikin voi menestyä. Suomi voi vielä lisätä vientiään tietotekniikassa, innovaatioissa, vihreässä taloudessa, terveys- ja hoivasektorilla, sekä opetuksessa, koulutuksessa ja kulttuurissa perinteisten vahvuuksiemme lisäksi. Kaikki nämä ovat kasvavia aloja maailmalla. Suomi voi olla näillä kaikilla alueilla paljon kokoaan suurempi toimija. Pieni maa voi olla ketterä hyödyntämään omaa osaamistaan ja omia valttejaan. Suomi voi myös olla se maa, joka tuo vahvemmin esiin reiluja pelisääntöjä myös globaalissa taloudessa. Meidän etumme on, että ympäristönormit ja työntekijöiden oikeudet saadaan mahdollisimman korkealla tasolle myös kansainvälisessä taloudessa.
Arvoisa puhemies,
Tiukassakin taloustilanteessa meidän täytyy huolehtia yhteiskunnan eheydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Siksi korotukset perusturvaan ovat tärkeitä ja kannatettavia.
—