Uudet kaasuinvestoinnit luovat työtä

FacebookTwitter

27.2.2014

Suomeen on syntymässä uusi nesteytetyn maakaasun (LNG) jakeluverkosto. Teollisuus ja työpaikat hyötyvät uudesta puhtaammasta ja edullisemmasta energiasta.

Energiaratkaisut ja teollinen kulttuuri ovat aina kulkeneet käsi kädessä. Ensin kivihiili sai tehtaat pyörimään Englannissa ja manner-Euroopassa. Sitten polttomoottorit ja öljy mullistivat liikenteen. Kivihiili ja öljy ovat edelleen kaikkine ympäristöongelmineenkin osa teollisen kulttuurin arkea.

Viime vuosina energian tuotanto ja käyttö ovat nousseet yhä kriittisemmän tarkastelun kohteiksi. Globaali ilmastomuutos on lisännyt yhä enemmän kriittisyyttä fossiilisten polttoaineiden perinteisiä tuotanto- ja käyttötapoja kohtaan.

Kaasu on nousemassa yhdeksi päästöjä vähentäväksi energiamuodoksi. Maakaasua käytetään polttoaineena tehtaissa ja kaasuturbiinivoimalaitoksissa. Kaasu palaa puhtaasti, siinä ei ole rikkiä ja raskasmetalleja. Palamisessa ei vapaudu kiinteitä epäpuhtauksia, eikä tuhkaa synny.

Kaasukin synnyttää kuitenkin hiilidioksidipäästöjä. Saman lämpömäärän tuottamisessa syntyy kuitenkin noin 30 % vähemmän hiilidioksidia kuin öljyä poltettaessa ja 45 % vähemmän kuin kivihiilellä. Fossiilisten kaasuvarojen rinnalla myös biokaasu tekee tuloaan. Sitä voidaan valmistaa esimerkiksi jätteistä.

Kaasumarkkinoilla monta toimijaa

Pohjois-Amerikassa on meneillään valtaisa liuskekaasu- ja liuskeöljybuumi. Moderni teknologia mahdollistaa energiantuotannon vaikeissa olosuhteissa ja on tekemässä Yhdysvalloista energiaomavaraisen jo lähivuosikymmeninä. Syyskuun 11. päivän iskut vuonna 2001 johtivat Yhdysvalloissa poliittiseen päätökseen irtautua arabimaiden öljyntarjonnasta. Tuon päätöksen seurauksia voimme nyt todistaa.

Yhdysvalloissa tällä hetkellä tuotettu kaasu on hinnaltaan niin kilpailukykyistä, että se kannattaa nesteyttää ja jopa myydä Euroopan markkinoille. Nesteytettyä maakaasua kutsutaan LNG:ksi (liquified natural gas).

Maailmaan on syntymässä laaja LNG-kaasutalous. LNG-kaasua kuljettavat tankkerialukset kaikilla maailman merillä, myös Itämerellä. LNG-talous on nyt myös rantautumassa Suomeen. LNG-kaasulla maailmassa on monta toimittajaa: Venäjä, Nigeria, Norja, Qatar, Iran, Kanada ja Yhdysvallat.

Suomen uudet investoinnit

Tämän viikon maanantaina kuultiin merkittävä uutinen, kun valtion osittain omistama Gasum Oy ilmoitti ostavansa enemmistön norjalaisesta Skangassista. Se on yhtiö, joka tuottaa ja jakelee nesteytettyä kaasua Pohjoimaissa. Gasum uskoo LNG-markkinoiden kasvavan tulevaisuudessa, ja haluaa Suomen olevan mukana tässä toiminnassa. Gasumista tulee tämän yrityskaupan myötä Pohjoismaiden suurin LNG-toimija.

Samaan aikaa on menossa Suomen kannalta toinen, tärkeä kaasuhanke. Suomi ja Viro neuvottelevat maat yhdistävästä kaasuputkesta, ja suuren kaasuterminaalin rakentamisesta jommallekummalle puolelle Suomenlahtea. Taloudelliset perusteet puoltaisivat terminaalia Suomen rannikolla. EU:n kanssa käydään parhaillaan keskustelua hankkeen EU-tuesta – lisäisihän maiden kaasuverkkojen yhdistyminen myös Itämeren alueen huoltovarmuutta.

Suomen huoltovarmuudelle yhdysputki Viroon ja kaasuterminaali ovat tärkeitä. Nyt olemme yhden putken varassa. Jos jostakin syystä toimituksiin tulee teknisiä häiriöitä, on oltava varajärjestelmiä. Yhdysputki Suomenlahden alitse olisi sellainen.

Pienempiä LNG-terminaaleja suunnitellaan nyt moniin kohteisiin Suomen rannikolle. Nämä voisivat hyödyntää eri energiatoimittajia, ja näin saataisiin kaivattua kilpailua energiasektorille.

Kaasu tukee cleantechia

Suomeen ja Itämeren alueen on siis piirtymässä uusi, kaasuun liittyvä energiakartta: Nykyinen kaasuputki Venäjältä saisi täydennyksekseen yhdysputken Viroon ja kaasuterminaalin. Samaan aikaan Gasumin uusi Stangass-investointi on tuomassa Suomen, Ruotsin ja Norjan rannikoille LNG-terminaaleja.

Teollisuuden lisäksi liikenne on kiinnostunut uusista LNG-terminaaleista. Raskas liikenne maanteillä voi hyödyntää kaasua. Henkilöautojen kaasumallit ovat lisääntymässä. Meriliikenteessä rikkidirektiivi on saanut laivayhtiöt etsimään uusia ratkaisuja. Viking Linen Grace kulkee jo kaasulla.

Teollisuuden puolella esimerkiksi Outokumpu Kemissä on ollut kiinnostunut LNG:n tuomista mahdollisuuksista. Nyt käytössä olevaan propaaniin verrattuna LNG on edullisempaa.

Suomalaiselle cleantech-teollisuudelle kaasusektori voi tuoda uusia mahdollisuuksia. Esimerkkinä tästä ovat Wärtsilän rakentamat kaasuterminaalit ja mahdollisuudet laivamoottorien kehittämiseen. Kun tulevaisuudessa teollisuuden ilmastopäästöjen on pienennyttävä, kaasutalous voi siinä olla keskeisessä osassa.

Kaasutalous avaa myös uusia näkökulmia LNG:n tuolle puolen: Kun maailma kehittää kaasuinfrastruktuuriaan, samoja järjestelmiä voidaan käyttää biokaasulle. Esimerkiksi Saksassa tutkitaan hankkeita, joissa aurinko- ja tuulivoimalla tuotettua energiaa voidaan muuntaa kaasuksi. Myös Suomessa biokaasua ja esimerkiksi kotimaista jäte-energiaa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän.

Valtion omistajaohjauksessa toimivien yhtiöiden tehtävä on luoda hyvinvointia Suomelle ja suomalaisille. Valtionyhtiöissä pääomalla on aina isänmaa. Suomalaisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen on hanke, jossa valtionyhtiöt voivat olla keskeisessä asemassa. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja suhdannekestävyyttä, mutta kun kaasuinfrastruktuuri on luotu, se palvelee niin teollisuutta, liikennettä kuin työpaikkojen säilymistä kotimaassa.

Kaasujärjestelmän kehittäminen on osa Suomen kestävää energiatulevaisuutta.