Lapissa mitataan suomalaisen aluekehityksen todelliset tulokset. Pohjois-Suomi on harvaanasuttua, luonnonvarakasta ja suojeluarvoiltaan rikasta aluetta. Sen nopeimmin kehittyviin elinkeinoihin ovat kuuluneet matkailu ja kaivostoiminta, jotka eivät aina ole helposti yhteensovitettavissa.
Kansanedustaja Hannes Manninen (kesk.) johti Lappi-työryhmää, joka jätti loppuraporttinsa 3.10.2008 elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle. Ainakin itse odotin vastuullista ja konsensushakuista raporttia, jossa viitoitettaisiin tietä Lapin tulevaisuudelle – ja haudattaisiin vanhoja sotakirveitä. Lappi ja lappalaiset olisivat sellaisen raportin ansainneet.
Tulos on ikävä kyllä jotakin aivan muuta. Ehdotuksiin nostetaan taas kerran – hoh-hoijaa – Vuotoksen ja Ounasjoen lisärakentaminen, ja annetaan huutia Kemihaaran soiden Natura-alueelle. Luuleeko joku vuonna 2008, että taistelemalla luonnonsuojelua vastaan edistetään Lapin ja lappalaisten asiaa? Mannisen raportin ehdotusten tuottamalla energialla lämpiää korkeintaan jonkun tupaillan tunnelma, jos enää sekään.
Harmi Lapille, sillä raportin muut ehdotukset jäävät varjoon, kun Lapin suojelusodat halutaan sotia uudelleen. Nyt olisi aika käydä keskustelua Lapin matkailun uusista innovaatioista, Venäjän pohjoisten alueiden kehityksen merkityksestä Lapille, saamelaiskulttuurin Lapille tuomista voimavaroista ja uusista teollisista hankkeista korvaamaan mm. Kemijärvellä menetettyjä työpaikkoja.
Mannisen Lappi-työryhmä ei onnistunut työssään. Lappi ei tarvitse enää yhtään riitaista raporttia.