Ehdolla eduskuntavaaleissa 2015

FacebookTwitter

5.12.2014 Vaalistarttipuhe

Hyvät ystävät,

Ensi huhtikuussa äänestetään taas, kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Kun katsoo taaksepäin vuoden 2011 eduskuntavaaleihin, jotkut asiat ovat samoja, jotkut asiat ovat muuttuneet.

Suomen taloudessa on perätysten kuudes laiha vuosi. Näköpiiri eteenkinpäin on sumea.

Vuoden 2011 vaaleissa puhuttiin paljon Etelä-Euroopan valtioista, Kreikasta, EU:n ja euron hajoamisesta. Olimme kovasti antamassa neuvoja muulle Euroopalle, miten heidän tulisi asiansa hoitaa. Nyt taidamme itse olla hyvien neuvojen tarpeessa.

Vuoden 2011 vaalit olivat myös maahanmuuttajavaalit. Meidän ongelmiemme alkuperä nähtiin maahanmuuttajissa ja Euroopan unionissa. Syyt Suomen huonon tilanteen sysättiin ulkopuolelle.

Nyt tiedämme, että meidän pitää myös itse muuttua.

Eduskunnassa kulunut kausi on ollut ilojen ja surujen kausi. Viime perjantaina hyväksyttiin tasa-arvoinen avioliittolaki kansalaisaloitteen pohjalta. Upea suoritus kansanliikkeelle. Tänään äänestettiin Fennovoimasta – uuden ydinvoimalan kannattajat voittivat äänin 115-74. Itse pelkään, että se merkitsee taas yhtä viivästystä lisää uusiutuviin energialähteisiin siirryttäessä. Haluaisin nähdä, että Saksan aloittama Energiewende olisi myös Suomen tie.

Valtionyhtiö Fortumin sitoutuminen Fennovoimaan lisää myös kohtalonyhteyttä Suomen ja Venäjän välillä. Keskinäisriippuvuuden lisääminen on hyvä asia vakauden olosuhteissa. Nyt ei eletä sellaisessa vakaudessa.

Vaalien lähestymisen näkee yleensä siitä, että syntipukkien etsintä alkaa. Kenen pääministerin aikana asiat alkoivat mennä jo pieleen, ja kuinka paljon olisi pitänyt varmuuden vuoksi menneisyydessä säästää, niin että oltaisiin paremmassa budjettitasapainossa. Tai kenties olisi pitänyt liittyä Natoon vuonna 1995, kun se olisi silloin ollut helppoa.

Tämä kaikki tuo mieleen Veikko Huovisen luoman korpifilosofi Konsta Pylkkäsen hahmon, joka lajitteli maailman viisauden lajit neljään: jolla on kaukoviisautta, sille on maailmanranta kevyt kiertää. Hyvää on myös teoreettinen viisaus. Käytännön viisauttakin ihminen tarvitsee. Mutta sitten on laji, jossa ihminen on kaikkein viisaimmillaan: jälkiviisaus. Menneet asiat kuvitellaan esiin tuleviksi ja sakilla selvitetään, miten olisi ollut parasta toimia. Meissä politiikoissa on paljon jälkiviisauden hartaita harrastajia ja harjoittajia.

Uskallan siis ennustaa, että ensi kevät on kasvavan jälkiviisauden aikaa. Mutta ennen kuin peruutuspeili saa kokonaan vallan, on hyvä katsoa vähän eteenpäin. Miltä maailman ja Suomen kaleidoskooppi näyttää keväällä 2015?

Ilmasto
Minulla oli mahdollisuus olla ympäristöministerinä vuoden 1997 ilmastokokouksessa tekemässä Kioton sopimusta. Eurooppa oli pitkään ilmastonmuutoksen vastustuksen veturi. Muut harasivat vastaan. Nyt marraskuussa USA ja Kiina julkaisivat omat ilmastotavoitteensa: Kiina aikoo pysäyttää kasvihuonekaasujensa päästöjen kasvun vuoteen 2030 mennessä. Yhdysvallat taas lupasi vähentää päästöjään neljänneksen. Kiina-asiantuntijat ovat kommentoineet Kiinan lupausta lisäyksellä: ”On muistettava, että Kiina tekee aina enemmän kuin mitä lupaa.” Ilmastolaki on nyt eduskunnan käsittelyssä. Ilmasto pysyy keskiössä.

Uudet vuosituhattavoitteet
Vuonna 2000 hyväksyttiin YK:ssa vuosituhattavoitteet vuosille 2000-2015. Ne eivät jääneet vain paperiksi – esimerkiksi lasten koulunkäyntimahdollisuuksia ja lukutaitoa on viety systemaattisesti eteenpäin. Ensi syksynä uudet, post-2015 hyväksytään YK:n yleiskokouksessa. Luonnoksessa on 17 kohtaa, joista ainakin 8 koskee ympäristöä. Vuoden 2000 tavoitteisiin kuului vain puhdas juomavesi. Nyt puhutaan maailman meristä, biodiversiteetistä, puhtaasta teknologiasta, ilmastosta. Nämä ovat Suomelle tärkeitä tavoitteita.

Rakenteelliset uudistukset
Maapallo pyörii, mutta meidän on itse huolehdittava niistä asioista, jotka meidän rauhaamme kuuluvat. Kun työikäisten määrä vähenee, väestö vanhenee ja valtion verotulot ovat jääneet pienemmiksi, on paitsi tasapainotettava budjetteja, myös pidettävä huolta rakenteellisista uudistuksista. Rästissä ovat vielä kuntauudistus, metropolilainsäädäntö ja sosiaali- ja terveyssektorin uudistus, sote. Ellei näihin kyetä, julkinen sektorimme kangistuu ja kallistuu.

Yrittäjyys
Tuskin koskaan on ollut Suomessa niin myönteistä ilmapiiriä yrittäjyydelle kuin tänä päivänä. Start up –yritykset, Slush-tapahtuma, yksinyrittäjyys ja rakennemuutosten kourissa olevien yritysten työntekijöiden kannustaminen yrittättäjyyteen ovat päivän trendejä. Yliopisto-opiskelijat kysyvät, miksi heille ei opeteta yrittäjyyttä kuten Aalto-yliopistossa. Mutta yrittäjä tarvitsee myös aikaa yrittää, yrittäjärauhaa. Häntä ei viranomaisten puolelta pitäisi vaivata liian monilla päällekkäisillä lomakkeilla ja kyselyillä. Yrittämisestä pitää tehdä helpompaa.

Innovaatioiden Suomi
Innovaatiot liittyvät läheisesti yrittäjyyteen. Innovaatioilla lisätään työn tuottavuutta ja tuodaan markkinoille uusia tuotteita ja palveluita. Monet näistä ovat energiaa ja ympäristöä säästäviä clean techia. Maailmalla puhutaan vihreästä taloudesta. Se on myös Suomen mahdollisuus. Emme kuitenkaan ole siinä yksin. Kun vedin delegaatiota elokuussa Kiinaan ja Shanghaihin, sanoin sanan clean tech ja kiinalaiset kysyivät: paljonko tarvitsette sitä, meillä on kaikkea. On tuulimyllyjä, aurinkoenergiaa ja bioenergiaa. Suomellakin alkaa olla kiire.

Infarstruktuuri
Tarvitaanko valtiota enää omistajana? Onko valtio missään hyvä toimiessaan taloudessa? Uskon, että valtio on parhaimmillaan luodessaan uutta infraa, rakenteita, joita myös yksityinen sektori tarvitsee. Esimerkiksi uuden kaasuverkoston luomisessa, johon sisältyvät LNG-terminaalit ja mahdollisuus lisätä biokaasun käyttöä. Emme enää ole riippuvaisia yhdestä maakaasuputkesta. Tai datakaapeliyhteydessä Saksan ja Suomen välillä, jatkossa kenties Koillisväylää pitkin Aasiaan, jolloin Suomesta voi tulla yhä useamman datahallin kotimaa Googlen Haminan-konehallien tapaan. Valtio voi näissä hankkeissa olla vauhdittajana.

Kulttuuri
Joku on sanonut, että Suomea ei olisi, ellei olisi suomen kieltä. Olemme oma kielialueemme Ruotsin ja Venäjän välissä. Historiassa olemme olleet osa kumpaakin. Itse uskon oman kulttuurimme olevan yksi tärkeä tekijä Suomen uudistumisessa. Kulttuurin markkinat, sen saatavuus ja kulttuurivienti ovat yhä tärkeämpiä, kun uudet tekniset välineet tekevät levittämisen entistä helpommaksi. On myös pidettävä huolta siitä, että kulttuurintekijänä voi Suomessa ansaita toimeentulonsa. Se vaatii myös kansallisia päätöksiä. Omassa spotifyssani soivat ennen kaikkea kotimaiset muusikot. Uusien levityskanavien yleistyessä myös heidän on saatava työstään oikeudenmukainen korvaus.

Ulkopolitiikka
Eurooppa ei ole samanlainen kuin se oli vuosi sitten. Minne katsommekin, jännitys on lisääntynyt, ja aseistautumiskierre käynnistynyt. On katsottava, että Suomella on kyky valvoa ja kontrolloida omaa maa-, vesi- ja ilma-aluettaan sitä mahdollisesti koskevia loukkauksia vastaan. Samalla Suomi voi olla aloitteellinen uuden turvallisuuden syntymisessä Euroopassa. Voimme käyttää siihen myös olemassa olevia järjestelmiä, EU:ta ja ETYJ:iä.

Venäjä
Näin itsenäisyyspäivän alla on hyvä sanoa myös sana Venäjästä. Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumat ovat vieneet EU:n ja Venäjän suhteet miltei jääkauteen. Suomessa se näkyy matkailun ja taloudellisen toimeliaisuuden vähenemisenä. Kaikkein suurin virhe olisi yhteyksien katkaiseminen ja kansalaistason yhteydenpidon vähentäminen. Nyt jos koskaan on tehtävä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen tasolla Venäjä- ja Itämeri-yhteistyötä. Jännityksen ja kriisien aikana sellaisen arvo on entistä suurempi.

Ehdokkuus
Puheeni on nyt jo ollut paljon pidempi kuin kansanedustajalle eduskunnassa sallittu viisi minuuttia. Puhemiehen nuija olisi paukkunut jo pari liuskaa sitten. Tämä eduskuntakausi on ollut kovin erilainen. Viime vaalien jytky konkretisoitui hajanaiseksi ja sumeaksi eduskunnaksi. Nyt tarvitaan näkemystä ja ajatuksia Suomen uudistamiseksi, ja kansainvälisen yhteistyön hyödyntämiseksi. Haluan olla mukana sitä työtä tekemässä, ja siksi olen ehdolla kevään 2015 eduskuntavaaleissa täällä Helsingissä. Toivon, että mahdollisimman moni teistä lähtisi kampanjaan mukaan.